Lisätiedot Aleksanteri Ahola-Valo : Aleksanteri Ahola-Valo 1900-1997, tekijöitä Arja Hentinen ja Tuija Maija Piironen ym., Helsingin kaupungin taidemuseon julkaisuja osa 56, kustantaja Helsingin kaupungin taidemuseo 1998 + näyttely 28.1.-29.3.1998, Lönntrömin taidemuseo Rauma 11.9.-1.11.1998 ja Hämeenlinnan taidemuseo 17.1.-21.2.1999

Aleksanteri Ahola-Valo, Koulupojan päiväkirja 1, Ensimmäinen kouluvuosi. ELPO ry, 1988, 308 sivua, 32 numeroimatonta kuvasivua. Kovakantinen, kunto erinomainen. Nouto Helsingistä, Kangasalta, postitus.Wikipedia: Koulupojan päiväkirjat ovat päiväkirjamuotoinen sarja kertomuksia suomalaissyntyisen taiteilija-kirjailija-kasvatustieteilijä Aleksanteri Ahola-Valon (19001997) elämästä, hänen lapsuus- ja nuoruusvuosistaan kansainvälisessä ja taiteelle ja valistustyölle suopeassa ympäristössä, joka oli nuoren Alikin kehitykselle ratkaisevaa.

Koulupojan päiväkirja 1-2Aleksanteri Ahola-ValoKovakantiset kirjat Osa 1 Signeerattu Koulupojan päiväkirjat (osat 18) kuvaavat Aleksanteri eli Ali Ahola-Valon lapsuutta714-vuotiaana Inkerinmaalla. Kirjoissa on yhteensä 2689 sivua.Kirjat soveltuvat lukemistoksi lapsille ja aikuisille, jotka haluavat tuntea ja ymmärtää lapsuutta, aikakauden lasten elämää ja varhaiskypsän Alin elämän sisäisiä ja ulkoisia vaiheita. Historiallisesti ja sisällöllisesti päiväkirjat ovat ainutlaatuisia dokumentteja nuoren pojan elämänpiiristä, lapsuuden vaiheista, ajatuksista ja teoista tsaarinajan Venäjällä, myöhemmin vallankumouksen keskellä Pietarissa.Koulupojan päiväkirjojen sisältöAleksanteri eli Ali Ahola-Valo aloitti päiväkirjojen kirjoittamisen ja piirtämisen 7-vuotiaana yksityisopettajansa kannustamana. Koulupojan päiväkirjat kertovat varhaiskypsän, monilahjakkaan Alin lapsuuden eri vaiheista yksityiskohtaisesti ja eloisasti. Kirjasarja on harvinaislaatuinen dokumentti lapsuudesta, varhaiskypsän lapsen ulkoisesta ja sisäisestä maailmasta vaikeissa sosiaalisissa ja historiallisissa olosuhteissa.Päiväkirja monivuotisena sarjana on poikkeuksellinen dokumentti myös Inkerin pienestä huvilayhdyskunnasta Viiritsassa ja siitä yhteiskunnallisesta tilanteesta, jossa lasten oikeuksia puolustava, lasten itsensä ohjaama ainutlaatuinen omatoimikoulu syntyi.Vuosikymmenen mittaan kertyneistä päiväkirjavihkosista koostuu yhtenäinen kertomus Ali Ahola-Valon kehittymisestä, kasvamisesta ja ajattelusta lapsesta aikuisuuden kynnykselle.Isän ja äitipuolen vaikutuksetAlin nuohoojana työskennellyt isä Pekka Ahola oli sivistynyt ja valistunut ihminen sekä sosialisti, joka ymmärsi koulutuksen ja sivistyksen merkityksen. Hän luki ja kirjoitti lehtiin valistusaiheisia artikkeleita erityisesti alkoholismista ja yhteiskunnallisista epäkohdista, perheväkivallasta, köyhyyden syistä ja koulutuksen tarpeesta. Hän kirjoitti myös runoja ja tuki lastensa kirjallisia ja kuvataiteellisia harrastuksia. Alin näkökulmasta hänen isänsä oli kuitenkin myös kolmannen vaimonsa Annan kotityranniaan alistuva mies, joka ei osannut suojella poikiaan äitipuolen ja tämän äidin väkivallalta ja alistamiselta.Isän aatteellisen työn takia koko perhe joutui Pietarista maan sisäiseen karkotukseen Viiritsaan. Isä tuki Alin tiedonhalua palkkaamalla yksityisopettajan, Lydmila Kuzminan, LyMin. Hän tuki ja auttoi myös pojan paneutumista uudenlaisen lasten koulun perustamistyöhön.Päiväkirjat ovat henkilökohtaisia ja dokumentaarisia aikalais- ja henkilökuvauksia, joilla on voimakas paikallinen ja historiallinen henki, mutta myös universaali ihmisyyden maailma. 50eur yhteensä

Kuva 1. Erik Enroth Maalauksia, 2980 Sara Hildenin taidemuseo, Risto Suvanto : Aleksanteri Ahola - Valo, 1986, Olavi Vaarula, 1927-1989,muistonäyttely HML 1991, Ilmanlintu, Laila Karttusen syntymävuosijuhlanäyttely 1995-96 Hämeenlinna, Kuva 2. Unien talo, Kerttu Meriläisen silhuetteja 1992, Hämeenlinnan Taidemuseo 1990, Laila Pullinen, 1972, Nina Terno, Retretti 1985 kappalehinta