Erä käytettyjä runo- ja mietelausekirjoja. Muun muassaSaima Harmaja: Kootut runot 1938.Einari Vuorela: Kiurun portaat 1971Vilho Rantanen: RunotMyydään yhdessä tai erikseen

Hyväkuntoinen kovakantinen kirja ilman kansilehtiä. OmistusleimaTekijä: Laura SoinneKustantaja: WSOYPainovuosi: 1928 (1. Painos)Sivumäärä: 203Nouto KeravaltataiPosti:- 3 euroa normikuoressa kotiin kannettuna.Osta enemmän kirjoja (2-8) niin saat samalla postimaksulla (6,90)Laura Soinne (1897-1992) on kirjailija, jonka laaja tuotanto koostuu pääosin saduista, näytelmistä ja romaaneista. Sointeen lapsuuskoti Iloniemi Tuusulassa oli taiteilijoiden ja kirjailijoiden kohtaamispaikka, jossa vierailivat myös Jean Sibelius, Eino Leino ja J. H. Erkko. Tunnettuja kirjailijoita nähtiin niin ikään Sointeen ja Vuorelan kesäkodissa, Keuruun Jukojärven Vuorelassa, joka oli Einari Vuorelan syntymäpaikka ja jossa pariskunta vietti kesiään vuodesta 1939 lähtien. Puolisot tekivät toistensa kanssa kirjailijoina yhteistyötä.Lastenkirjailijana Laura Soinne loi oman jäljittelemättömän linjansa. Hänen luonnonläheiset seikkailu- ja kauhusatunsa opettivat lapsille pelon hallintaa ja sen, että kannattaa liittoutua hyvien voimien kanssa. Hän kertoo prinsseistä ja prinsessoista, vuorenhaltijoista ja peikoista, ja hänen teoksissaan on vaikutteita romantikoilta, symbolisteilta ja kansansaduista.Monet Sointeen sadut ovat ilmestyneet eri versioina, jolloin alkuperäisen tekstin karmeimpia yksityiskohtia on poistettu. Tästäkin kirjoittaa Niklas Bengtsson esitellessään Sointeen tuotannon ja sen vastaanoton kehityslinjoja artikkelissa Laura Soinne kauhusatujen klassikko (Portti 1/2008).Esikoisteoksesta Varjojen linnan prinssit lähtien Sointeen dramaattiset sadut pursuvat jännitystä, fantasiaa ja kauhuromanttisia aineksia. Kirjat Mustat helmet, Vuorenhaltijan lahja ja Hukkasaaren salaisuus kuluivat lukijoiden käsissä. Bengtssonin mukaan Sointeen tuotannon parhaimmistoa on Tuulitunturin jättiläinen, joka yhdessä teosten Varjojen linnan prinssit, Seikkailusatuja ja Satuja kanssa toi hänelle valtionpalkinnon.Soinne oli elinaikanaan suosittu kirjailija. Hänen romaaneistaan, joihin kuuluvat Synnin puumerkki ja Miehen vankina, otettiin uusintapainoksia, ja hänen satu- ja etenkin huvinäytelmiään esitettiin paljon. Alkuun huvinäytelmiä esitettiin suojeluskunnassa ja nuorisoseurassa, sitten muuallakin. Laura Sointeen teoksista tehtyjä tai hänen käsikirjoitukseensa perustuvia elokuvia ovat Synnin puumerkki, Miehen vankina ja Kahden ladun poikki.