Kyllikki Forssell
Suurella Näyttämöllä Kyllikki Forssell - Raila Kinnunen Pää kuin arkisto, kieli kuin sapeli, ja kaiken kuorruttaa huikea huumorintaju täysin epäsentimentaalinen suhtautuminen itseen ja elämäänsä. Teatterineuvos Kyllikki Forssellin elämäkerta ei ole vain muisteluksia, vaan mielipiteitä, kulttuuritarinoita, oppeja ja opetuksia pitkältä uralta, kaikkensa antamisen oppitunti. Elämänkeitoksen monipuolisuus tulee jo sen perusaineksista: tsaarin armeijan upseerin ja vanhan teollisuussuvun tyttären ainokaisena syntynyt lapsi tanssii balettia, ratsastaa pääsee yhtenä harvoista Mannerheimin ratsun Käthen selkään ja harrastaa ruumiin- ja hengenkulttuuria. Kuri on kova, äiti pakottaa lapsen puhumaan kotona en français, koulua tytär käy suomeksi ja saksaksi ja kapinoi natseja vastaan mutta lukio sujuu ruotsiksi. Tytär menee isältä salaa filmikouluun ja teatterikouluun. Nuoruuden avioliitto päättyy eroon, toinenkin varhain aviomiehen traagiseen kuolemaan. Titteliksi jää leski ja vapaaherratar. Vapaaherratar on vapaa kuin mies, omapäinen, oikeudentuntoinen, yksinäisyydessään viihtyvä. Suffragetti, punainen paronitar, ay-aktivisti, joka kampeaa naisnäyttelijät palkkakuopasta ja sittemmin kokoomuksen varavaltuutettu. Ensimmäinen rooli Kansallisteatterissa 1948 on paikkaustyö. Tulokas jännittää kulisseissa niin, ettei pääse lavalle, jolloin Aku Korhonen avaa näyttämön oven ja sanoo, että tules sisään, tyttö. Tuli, ja on ollut näyttämöllä siitä pitäen. Rooleja kertyy sadoittain. Monissa ylistetyimmistä hän näyttelee oikean elämän erikoisihmistä kuningatar Kristiina, Ida Aalberg, Anne Sullivan, Pyhä Johanna, Kustaa III, Karen Blixen, Katariina Suuri. Riettaan Donnan rooli jatkuu yhdeksän vuotta. Kvartetti-näytelmä kolkuttaa pian seitsemän vuoden rajaa. Mutta miksi Tarmo Manni niin mieluusti toisteli tarinaa siitä, miten Ella Eronen tivasi, että mistä Kyllikki löytää kaikki ne nuoret miehet?
Tori | 05.02.2018 | Helsinki