Kirja on ostettu uutena v. 2017 ja luettu kerran. Kirja on täysin uutta vastaava. Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991 strategia ja toiminta. Kirjan mukaan KGBasiamiesten määrä Suomessa nousi 1960-luvun lopulla. Toinen henkilökunnan lukumäärään liittynyt vaihe osui vuoteen 1972, jolloin NKP lisäsi henkilökuntaansa Suomessa. SKP joutui Nkp:n holhoukseen. Suurlähetystön henkilökunnan määrä lähenteli kahtasataa. KGB ja sotilastiedustelu GRU kouluttivat pitkällä tähtäyksellä edustajiaan Suomessa. KGB oli järjestönä esimiesvaltainen. Käskysuhteet olivat kuin armeijassa. Se toimi kurinalaisesti. KGB kykeni kehittämään toimintaansa merkittävästi, kun ns. kotiryssä- eli vaikuttajavakoojajärjestelmä sai kunnolla tuulta alleen ja jopa sosiaalista ulottuvuutta. Oma kotiryssä merkitsi useissa tapauksissa arvonnousua, vain tärkeillä ihmisillä oli sellainen. KGB:n miehistä Suomessa Jukka Seppinen mainitsee seuraavat ja kertoo heidän toiminnastaan Suomessa: Mihail Kotov, Vladimir Stepanov, Viktor Vladimirov, Anatoli Glutsenko, Vladislav Andrejev, Vadim Andrejev, Aleksander Hrabskov, Valeri Silov, Sergei Istomin, Vladien Grinin, Juri Hramtsov, Alberet Kozlov, Anatoli Chainev, Valeri Marejev, Nikolai Chatskin, Pjotr Kuznetzov, Albert Akulov, Valentin Kossov, Sergei Sidorov, Aleksander Nikulnikov, Mihail Makarov, Ernst Russak, Aleksei Savin, Aleksander Netesov, Anatoli Vasin, Juri Zotikov, Grigori Voronov, Feliks Karasev, Stanislav Issakov ja Juri Derjugin. Jukka Seppinen on kirjoittanut niistä kontaktipinnoista, joita KGB:llä oli Suomessa. Nämä nimet ovat nousseet esiin KGB-asiamiesten toimintaa tutkittaessa. Seppinen esittää kirjassaan perusteluineen seuraavat nimet: Erkki Tuomioja, Kaarlo Pitsinki, Göran von Bonsdorff, Ilkka Suominen, Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Jarmo Virmavirta, Anders Blom ja Unto Hämäläinen. Kirja kertoo Suojelupoliisin arkistoihin perustuen uskomattomasta suomettumisen ajasta. Helsingissä.