Rasismi lasten ja nuorten arjessa

Kirjan kuvaus

Summary: Racism in the everyday life of children and young people : transnational roots and multicultural Finland in the making. Väitöstutkimukseni käsittelee rasismia Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Tutkimuksen päätulos on etnografinen kuvaus rasismin erilaisista ilmenemismuodoista. Tarkastelu ajoittuu pääasiassa 1990-2000 luvuille, aikaan jolloin suomalaisesta yhteiskunnasta on alettu puhua monikulttuuristuvana yhteiskuntana. Tämä usean vuoden kenttätyön tuloksena syntynyt tutkimus osoittaa, että rasismia kohtaavat maahanmuuttajien ohella myös Suomessa suomalaisiksi kasvaneet ihmiset. Asemaansa ja identiteettiään suomalaisina joutuu pohtimaan esimerkiksi tutkimukseni kohdejoukko: lapset ja nuoret, joiden toinen vanhempi on (alun perin) jostain muualta kuin Suomesta sekä ulkomailta adoptoidut. Tutkimuksessani määrittelen heidät suomalaisiksi, joilla on transnationaalit juuret, eli siteitä paitsi Suomeen myös muihin valtioihin ja kansoihin. Tällaisten henkilöiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Sillä lasten ja nuorten joukolla, jota tutkimukseni kuvaa, on siteitä yhteensä kymmeniin eri maihin Suomen ulkopuolelle. Kohdejoukon heterogeenisyys on tehnyt mahdolliseksi tarkastella sitä, millaisia mielikuvia eri maihin ja kansoihin liitetään, ja sitä miten nämä vaikuttavat ihmisten rasismin kokemuksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa torjua rasismia. Olen analysoinut rasismin kokemuksia ja niiden jäsentämistä myös suhteessa informanttieni ikään ja sukupuoleen. Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttavaa rasismia tarkastellessani osana aineistoa ovat olleet erilaiset mediatekstit, lasten kulttuurituotteet ja muut dokumentit. Väitöstutkimukseni koostuu nyt julkaistavasta yhteenvedosta sekä kuudesta aiemmin julkaistusta artikkelista. Artikkelit on julkaistu myös verkossa väitöstutkimuksen sähköisen version yhteydessä ja niihin pääsee sivun 7 artikkelilistan kautta.Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat tavat puhua rasismista eivät nekään kannusta omista rasismin kokemuksista puhumiseen. Lasten mahdollisuudet vastustaa itseensä kohdistuvaa rasismia, kohtasivatpa he sitä sitten muiden lasten tai aikuisten taholta, näyttäytyvät tutkimukseni valossa hyvin vähäisiltä. Teos puhuu siksi aikuisten vastuusta. Se antaa välineitä vanhemmille ja kasvatustyön ammattilaisille rasismin tunnistamiseen ja rasismia kohdanneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Se on suunnattu myös muille rasismin kysymyksistä, tutkimuksesta ja vastustamisesta kiinnostuneille. Tutkimukseni keskeisintä aineistoa ovat lasten ja nuorten (n= 23) sekä vanhempien (n=26) haastattelut. Haastatteluaineiston lisäksi olen kirjannut muistiin vuosina 2000 - 2007 kohdejoukkoon kuuluvien ihmisten kanssa käymiäni keskusteluja sekä havaintojani erilaisissa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. Analysoin tutkimuksessani niin arkisia kohtaamisia ja yksilöiden kokemuksia kuin rasismia suomalaisessa kulttuurissa. Työ valottaa sitä, miten ahtaat suomalaisuuden määritelmät sekä ympäristön tavat suhtautua muihin kansoihin ja kulttuureihin rakentavat joidenkin erilaisuutta. Avoimen rasismin - kiusaamisen, syrjinnän ja jopa väkivallan - lisäksi rasismilla on lasten ja nuorten arjessa muitakin ilmenemismuotoja ja seurauksia. Lasten ja nuorten identiteettien rakentumisprosesseissa vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset rasismin kokemukset myös tieto ympäröivässä kulttuurissa vaikuttavasta rasismista. Tutkimus paneutuu myös lasten ja nuorten mahdollisuuksiin käsitellä erilaisuuden ja rasismin kokemuksiaan, joista aikuiset, niin vanhemmat kuin esimerkiksi opettajat, ovat usein hyvin tietämättömiä. Aikuiset eivät myöskään aina osaa auttaa ja tukea rasismia kohdanneita lapsia.