Suomalaisen viittomakielen synnystä, vakiintumisesta ja kuvaamisen periaatteista

Kirjan kuvaus

Tutkielmassa käsitellään suomalaisen viittomakielen historiaa ja muutoksen eri aspekteja. Muutoksen kuvauksen sivutuotteena tutkielmassa esitetään myös yhteenveto viittomien rakenteen ja fonologian tärkeimmistä kuvaustavoista. Tutkielmalla on kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite on esitellä suomalaisen viittomakielen syntyhistoriaa ja sitä kieliteteellisestä merkittävää työtä, jota pohjoismaisten viittomakielten standardisoimiseksi 1900-luvun alkupuolella tehtiin. Tämän yhteistyön seurauksena julkaistiin mm. Suomessa ja Ruotsissa ensimmäiset maiden viittomakieliä kuvaavat sanakirjat. Toinen tavoite on puolestaan etsiä suuntaviivoja mahdolliselle myöhemmälle suomalaisen viittomakielen muutoksen tutkimukselle. Tutkielmassa pohditaan eri menetelmien ja mallien soveltuvuutta suomalaisessa viittomakielessä tapahtuneiden muutosten jäsentämiseen. Luku 1 on johdantoluku. Luvuissa 2-4 selvitetään suomalaisen viittoamkielen historiaa ja alkuvaiheita sekä suhdetta ruotsalaiseen viittomakieleen 1900-luvun alussa. Luvut 5-7 on omistettu viittomakielten rakennekuvauksen ongelmiin. Luku 8 on loppuluku. Seuraavassa lyhyt kuvaus lukujen 2-7 sisällöstä. Luvussa 2 käsitellään suomalaisen viittomakielen alkuvaiheita ja korostetaan ennen kaikkea kuuron suurmiehen, Carl Oscar Malmin (1826-1863) henkilökohtaista roolia suomalaisen viittomakielen historiassa. Malm esitellään Suomen viittomakielisen yheisön kantaisänä ja suomalaisen viittomakielen aktiivisena kehittäjänä. Luvussa 3 esitellään ns. yhteispohjoismainen viittomakielihanke, jonka tarkoituksena oli 1900-luvulla luoda Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken yhteinen viittomakieli. Aluksi kuvaillaan, kuinka hanke suomalaisten toimesta käynnistyi Kööpenhaminassa vuonna 1907 järjestetyssä ensimmäisessä kuurojenkongressissa ja kuinka hankkeeseen liittyen julkaistiin lopulta Suomen ensimmäinen viittomakielen sanakirja, David Fredrik Hirnin De dövstummas åtbördsspråk i Finland - Kuuromykkien viittomakieli Suomessa I-III. Luvussa selostetaan yleispiirteisesti myös yhteispohjoismaisen viittomakielihankkeen jatkovaiheita Suomessa 1900-luvun puolivälissä. Luvussa 4 tutkitaan suomalaisen ja ruotsalaisen viittomakielen suhdetta 1900-luvun alussa ja pyritään D.F. Hirnin ja O. Österbergin sanakirjoja vertailemalla vastaamaan kysymykseen "Ovatko Suomessa ja Ruotsissa 1900-luvun alussa käytetyt viittomakielet olleet jo eri kieliä?" Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään leksikostatistiikkaa. Vastaukseksi esitettyyn kysymykseen saadaan, että kielet ovat 1900-luvun alussa olleet jo eri kieliä. Tutkielmasssa tuodaan kuitenkin esiin jatkotutkimuksen tarve, sillä esimerkiksi leksikostatistiseen menetelmään liittyvien ongelmien vuoksi saatujen tulosten luotettavuutta voidaan epäillä. Luvussa 5 esitellään eräitä tärkeimpiä ja vaikutusvaltaisimpia viittomien rakenteen ja viittomakielten fonologian kuvausta varten kehitettyjä malleja, joista osa käytetään myöhemmin luvussa 7 erään kaksikätisten viittomien kohdalla aktiivisen historiallisen muutoksen kuvauksessa. Mallit jaetaan kolmeen eri paradigmaan (simultaaniseen, sekventiaaliseen ja hierarkkiseen) sen perusteella, miten viittomien rakenne kussakin mallissa on hahmotettu. Luvussa 6 tarkastellaan suomalaisen viittomakielen viittomissa tapahtuneita historiallisia muutoksia. Näitä muutoksia jäsennetään ns. Frishbergin muutosmallin avulla. Luvussa 7 analysoidaan kaksikätisten viittomien käsimuotojen symmetriaa lisääviä muutoksia formaalisti Hold-Movement-mallin ja Prosodic Model-mallin avulla. Prosodic Model-mallia ehdotetaan myöhemmin tutkimuksen apuvälineeksi, koska sen avulla ko. muutokset voidaan esittää historiallisena käsimuotoassimilaationa. Loppupäätelmä eri menetelmien ja mallien soveltuvuudesta suomalaisessa viittomakielessä tapahtuneiden muutosten analyysiin todetaan, ettei niillä yhdelläkään voida kuvata muutosta kattavasti. Käytettyjen menetelmien ja mallien puutteeksi muodostuu ennen kaikkea se, ettei niissä oteta huomioon kielen sosiaalista luonnetta. Viitekehykseksi mahdolliselle myöhemmälle suomalaisen viittomakielen muutoksen tutkimukselle ehdotetaan kontaktilingvistiikkaa. Abstract: On Finnish sign language : its birth, change and principles of description. Referat: Det finländska teckenspråket : dess uppkomst, förändring och beskrivningsprinciper.