Eettinen kasvu ja dialogisuus draaman näyttämöllä

Kirjan kuvaus

Abstract - Svensk sammanfattning. Abstract. Sammanfattning: Etisk utveckling och dialog på dramas scen : fokus på processdrama i daghem. Svensk sammanfattning. Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa, joka on luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen, toimintatutkimuksellinen tapaustutkimus, tarkastellaan narratiivien avulla päiväkodissa toteutetun prosessidraamatyyppisen toiminnan dialogisuutta sekä sen mahdollisuuksia tarjota lasten ja aikuisten tutkittavaksi ja ratkaistavaksi eettisiä pulmatilanteita. Eräässä suomalaisessa päiväkodissa toteutettiin vuonna 1999 tarinan ympärille rakennettu draamaprosessi, jonka tavoitteena oli nostaa eettinen kasvatus tietoisen tarkastelun ja toiminnan tasolle. Jokaisesta lapsesta kirjoitettiin narratiivit hänen osallistumisestaan neljälle tarkastelun kohteeksi valitulle draamatuokiolle. Narratiiveihin sisällytettiin kirjoittajan tulkintaa siitä draaman dialogisuudesta ja toiminnan eettisistä teemoista, joita oli havaittu ja tunnistettu videolta sekä videonauhoitteiden litteroinneista. Draamatuokioilla havaittujen eettisten teemojen ja dialogisuuden kuvailun ja tulkinnan pohjalla olivat tutkijan keskustelut Georg Henrik von Wrightin, Martin Buberin ja Mihail Bahtinin tekstien kanssa sekä Nicholas C. Burbulesin määrittelyjä dialogisen opetuksen perusehdoista. Tutkimuksen tuloksena voidaan pitää sitä, että kuvailun kaltainen draamatoiminta osoittautui keinoksi, jonka avulla voidaan käsitellä dialogisesti abstrakteja ja ristiriitaisia eettisiä kysymyksiä pientenkin lasten kanssa ja jonka avulla paljastui näkyviin sekä lasten että aikuisten lähikehityksen vyöhykettä. Draamasta tuli eettisen kasvun ja dialogisuuden näyttämö, ja aikuisten ja lasten yhteinen leikki voitiin nähdä syvän dialogisuuden osoittajana. Tämän tutkimuksen perusteella draama soveltuu erinomaisesti erääksi tavaksi saada päiväkodin eettiselle kasvatukselle muoto ja rakenne, jossa voidaan edetä suunnitellusti ja tavoitteellisesti ja jota voidaan tarkastella tietoisesti sekä lapsen että kasvattajan kehitystä seuraten.Tämä tutkimus jakautuu kahteen tapaustutkimukseen, jossa ensimmäisessä keskityttiin tarkastelemaan yhden prosessiin osallistuneen lapsen, Riston, toimintaa ryhmätilanteissa, hänen sitoutumistaan ohjaajien asettamiin sääntöihin, hänen suhtautumistaan ryhmään ja sen jäseniin sekä ryhmää koskeviin yhteisiin sopimuksiin ja hänen ratkaisujaan kuvitteellisissa dilemmatilanteissa suhteutettuna Lawrence Kohlbergin ja Carol Gilliganin ajatuksiin oikeudenmukaisuudesta ja huolenpidosta. Sen pohjalta tehtiin päätelmiä, miten draama soveltuu eettisten dilemmojen käsittelemiseen 4-7 -vuotiaiden lasten kanssa. Toisessa tapaustutkimuksessa etsittiin eettisiä teemoja sekä merkkejä dialogisuudesta ohjaajien ja lasten yhteisesti luomassa tarinassa sekä draamatuokioiden sisältämässä toiminnassa. Tarkastelun kohteena oli kaksi draamaprosessiin osallistunutta ryhmää, joissa kummassakin oli seitsemän 4-7 -vuotiasta lasta.