Kaksi lapsuuden maailmaa

Kirjan kuvaus

Tiivistelmä. Miksi amerikkalaiset lapset ovat neuvostoliittolaisia taipuvaisempia vilppiin, varasteluun, toverin pulaan jättämiseen? Amerikkalainen sosiaalipsykologi Urie Bronfenbrenner etsii vastausta mm. tähän kysymykseen tutkimalla vertailevin menetelmin lastenkasvatuksen ja lasten sosiaalistumisprosessin eroja ja yhtäläisyyksiä USA:ssa ja Neuvostoliitossa. Tutkimuksen tulokset ovat kiintoisia myös suomalaisesta näkökulmasta. Neuvostoliittolaisen kasvatuksen päämäärä on "uuden neuvostoihmisen luominen", kasvattamalla lapset kollektiivissa ja kollektiivin toimesta kollektiivia varten, meikäläisestä usein ankarilta tuntuvin menetelmin. Entä USA:ssa? Kasvatuksen ihannoitu vapaus osoittautuu lähemmin tarkasteltaessa monessa kohdin laiminlyömiseksi. Lapset on jätetty aikuismaailmaan vasta-asenteessa olevan jengin sekä tv:n "kasvatettaviksi". Seurauksena on hälyttävästi lisääntyvä epäsosiaalinen käyttäytyminen. Bronfenbrenner on huolissaan USA:n lasten vuoksi. Hän toteaa neuvostokasvatuksen psykologisesti oikeiksi todistetut keinot: toveriryhmän hyväksikäyttö sosiaalisen vastuuntunnon kehittämisessä, eri ikäryhmien hedelmällinen vuorovaikutus, esikuvista oppimisen tehokkuus. Näitä keinoja hän haluaa soveltaa myös USA:n lastenkasvatusongelmiin. Sen ei suinkaan tarvitse merkitä yksilön alistamista kollektiiville Neuvostoliiton malliin. Nyt, kun emme enää voi sulkea silmiämme nuorison vakavilta ongelmilta omassa kulttuuripiirissämme, on ryhdytty pohtimaan, mikä kasvatuksessamme on mennyt vikaan. Jo senkin takia tämä teos on vanhemmille ja kasvattajille tutustumisen arvoinen.